Summer Car Special

Tämä blogi käsittelee erään vanhan 600 Fiatin, kunnostusta ja uusia elämäntaipaleita, eräässä Etelä-savolaisessa harrastetallissa.

Tallin tapahtumia käsitellään siten kuten käsitellään ja päivityksiä päivitellään tai sitten ei, kuten normaalia onkin "vastuu siirtyy lukijalle..."

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Jarrua...

Kaikkein haastavimmaksi, lue hankalimmaksi projektiksi osoittautuivat kusiaisen jarrut. Myynti-ilmoituksessa mainittiin että "jarruletku vuotaa.." tms. no jarruletku ei vuotanut vaan päin vastoin oli turvonut umpeen aiheuttaen kuskinpuolen jarrun päälle jäämisen.

Uusin letkun ja aloin ilmaamaan jarruja... Löytyihän se vuotopaikkakin sitten, huomasin tovin päästä. Hoh hoijaa ajattelin kun revin jarruputkia irti.

Teetin sitten vanhojen perusteella uudet putket ja testasin että ne sopivat letkuihin hyvin, kaiken asennettuani aloin taas ilmaamaan jarruja. Edelleen lätäkkö lattialla.... Mitä hemmettiä? Tällä kertaa paikallistin vuodon jarrusylinterin puolelle...

Hiljaa mielessäni ajattelin että eipä ole ihmekään kun tämä auto ei ole hetkeen ajossa ollutkaan...

Tarvikeliikkeiden ollessa edelleen auki sain tarvittavat osat, joten illalla autossa oli kunnon jarrut.

Ai niin joo... Tietysti käsijarru vaijerin säätömutterit olivat jumissa ja lopun illan sitten taistelin niiden kanssa jotta sain ne toimimaan kuten halusin.

Kusiaisen kengät


Pääsiäisen jälkeen vein rengasmiehelle kusiaisen uudet vanteet sekä renkaat, sain ne parin päivän odottelun jälkeen ja kävin asentamaan niitä kovalla innolla. Tein tietysti heti pienen testilenkin ja huomasin renkaiden ja vanteiden istuvan hiukan liiankin hyvin koriin nähden, renkaat näet ottivat lokasuojan reunaan kiinni.

Korjasin ongelman veistämällä rälläkällä pienen siivun pois lokasuojan reunasta ja nyt pyörät mahtuivat pyörimään kunnolla kusiaisen alla.

Sisustan asennus



Sähköjen edelleen ollessa kesken sain inspiraation käydä sisustan asennuksen kimppuun, tovin taistelin penkkien kiskojen kanssa, penkit kun eivät tahtoneet millään asettua kiskoihinsa. Hiominen, taputtelu sekä rasvaus saivat penkit kuitenkin lopulta käymään paikoilleen.

Seuraavaksi kävin lattiamaton kimppuun, matto on mitä ilmeisimmin jonkin sortin yleismallinen joten tuota joutui hieman leikkailemaan paremman istuvuuden saamiseksi mutta loppujen lopuksi tuo istui aika nätisti.

Lopun iltaa taistelin sähköjen kanssa, lopulta akusta loppui virta. Laitoin akun lataukseen ja sammutin valot tallista. Ulkona satoi aavistuksen lunta...


Konehuoneen siistimistä



Siistin myös konehuonetta erään kerran, vetelin muutamia johtoja uudelleen sekä kääräisin peltisarjan tuommoisen kääreen peittoon. Hillinnee lämmön johtumista konehuoneeseen, ainakin tovin käynnissä oltuaan tuosta pakosarjasta voi pitää melkein käsin kiinni.

Myös kaasutinta jouduin tutkimaan kun en saanut konetta millään käymään kunnolla, puski mustaa vaikka säätelin kaasutinta tavalla tai toisella. Tässä vaiheessa löysin netistä Weberin suuttimille ohjearvot, säädin suuttimet kohdalleen tuloksettta.

Lopulta laitoin bensalinjaan mittarin kiinni ja huomasin bensan paineen olevan melkein kaksi kertaa sen verran mitä Weberille suositellaan.Laskin bensanpaineen normaaliksi lisäämällä bensapumpun alle pari tiivistettä, kalvopumpun paineensäätö onnistuu tällä tavalla kaikkein helpoiten.

Vieläkään kone ei suostunut käymään kunnolla, se vain yski ja kakoi... Pitkään mietin missä vika kunnes kokeilin lisätä ennakkoa. Kas kumma se auttoi ja lisäsin ennakkoa edelleen... Lopulta kone kävi koko kierrosalueen läpi kuten kuuluikin... Häh...?

Kilautus kaverille auttoi sen verran että kuvailtuani toimia hän arveli koneessa olevan jonkin sortin virinokan?

Sisustaa - Ovipahvit



Pitkään aikaan en ole saanut päivitettyä blogiani vaikka kaikenmoista olen kusiaisen kanssa touhunnutkin.

Pääsiäisen aikaa pidin hieman lomaa ja oman osansa lomanvietosta sai myös kusiainen, tarkemmin sanottuna sen ovipahvit.

Leikkelin kovalevystä, sekä vanerista uudet pahvien taustat. Takimmaisiin liimasin jo verhoilutkin, näistä ei kuva ole mutta onnistuivat mielestäni vallan mainiosti. Ohessa kuva ovipahvin raakileesta.